Väkeä muuttaa nyt vilkkaasti Helsingin seudun kuntien välillä, opiskelijat valuvat alueelta pois

Helsingin seudun yritysten suhdanneodotukset ovat heikentyneet Ukrainassa käytävän sodan vaikutuksesta erityisesti teollisuudessa, rakentamisessa ja palvelualoilla. Seudun tuotannossa näkyy pientä kasvua, mutta kustannusten voimakas nousu painaa liiketoimintaa. Seudun kuntien välinen muutto käy vilkkaana. Väkeä muuttaa myös aiempaa enemmän pois Helsingin seudulta, selviää Kaupunkitutkimus TA:n toteuttamasta Helsingin seudun toimialakatsauksesta 2/2022.

Helsingin seudun väestökehitys on palautunut hitaasti koronaviruspandemian aikaisesta poikkeuksellisesta muuttoliikkeestä viime vuoden lopulta alkaen. Seudun väestönkasvu oli edelleen huomattavasti hitaampaa kuin pandemiaa edeltävänä aikana vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.

Helsingin seudun väestö kasvoi ennakkoarvion mukaan noin 11 000 henkeä (0,7 %) vuoden pituisella jaksolla vuoden 2021 toisesta neljänneksestä vuoden 2022 ensimmäiseen neljännekseen. Ennen korona-aikaa vuosittainen väestönkasvu oli noin 20 000 hengen tasolla (1,3 %). Helsingin seudulla oli vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen lopulla ennakkotiedon mukaan 1,54 miljoonaa asukasta.

Väestönmuutos erkaantui Helsingin seudun alueiden välillä vuodesta 2020 alkaen. Helsingissä väestönkasvu supistui jyrkästi ja myös Espoossa ja Vantaalla kasvu hidastui nopeasti kasvaneen lähtömuuton vuoksi. Sen sijaan KUUMA-seudun kasvu vahvistui erityisesti pääkaupunkiseudulta tulleen muuttovirran vaikutuksesta.

Viime vuosien väestökehitys on hyvin erilaista väestönmuutoksen osatekijöiden suhteen. Luonnollisen väestönmuutoksen (syntyneiden enemmyys) aleneminen pysähtyi Helsingin seudulla vuonna 2019 ja on pysynyt vakaana sen jälkeen. Nettomaahanmuutto kasvoi myös pandemian aikana ja piti yllä pääkaupunkiseudun väestönkasvua. Sen sijaan vuoden 2020 toisesta neljänneksestä alkaen väestökehityksen poikkeuksellisin osatekijä oli kuntien välinen maassamuutto, mikä vilkastui aikaisempaan verrattuna sekä Helsingin seudun sisällä että seudun ja muun maan välillä. Maassamuuton lähtömuutto kasvoi huomattavasti enemmän kuin tulomuutto, ja aiemmin positiivinen nettomuutto kääntyi negatiiviseksi Helsingin seudulla.

Muutoksen taustalla oli useita tekijöitä: opiskelijoita muutti pois Helsingin seudulta tai jäi kotikuntiin, ja työllisyyden heikkeneminen erityisesti seudun palvelualoilla aiheutti työntöä pois pääkaupunkiseudulta. Lisäksi pandemian aikainen väljemmän asumisen kysyntä lisäsi muuttoa pääkaupunkiseudulta KUUMA-kuntiin ja Helsingin seudun ulkopuolelle. Maassamuuton käänne tapahtui kaikissa ikäryhmissä vuonna 2020. Helsingin seudun muuttoliikettä dominoivassa 15–29-vuotiaiden ryhmässä muuttovoitto supistui. Alle 15-vuotiaiden ja 30–44-vuotiaiden muuttovoitto kääntyi negatiiviseksi, ja varttuneempien asukkaiden muuttotappio voimistui.

Artikkelin tietolähde
Tilastokeskus, väestötilastot sekä
väestönmuutosten ennakkotiedot. Lopulliset tilastot
poikkeavat jonkin verran ennakkotiedoista.

Lue lisää toimialakatsauksista Helsingin seudun kauppakamarin sivuilta.

Helsingin seudun toimialakatsaus 2/2022 -julkaisun kansikuva