Vaihtuva teema: Helsingin seudun väestönmuutos

Korona-epidemian poikkeusolot ovat vaikuttaneet dramaattisesti Helsingin seudun väestökehitykseen. Pääkaupunkiseudulla – erityisesti Helsingissä – muuttovoitto on supistunut ja KUUMA-seudulla kasvanut.

Väestönmuutos Helsingin seudulla

Helsingin seudun väestö kasvoi ennakkoarvion mukaan noin 12 000 asukkaalla 0,8 % vuoden pituisella jaksolla vuoden 2020 toisesta neljänneksestä vuoden 2021 ensimmäiseen neljännekseen. Vuotta aikaisemmin vastaavalla jaksolla väestö lisääntyi yli 20 000 hengellä (1,3 %). Helsingin seudulla asui maaliskuun 2021 lopulla ennakkotiedon mukaan 1 527 000 henkeä.

Suurin muutos tapahtui maassamuutossa: Helsingin seudun nettomuutto kääntyi negatiiviseksi (-200 henkeä) viimeksi kuluneen vuoden aikana, kun edellisellä jaksolla muuttovoittoa kertyi lähes 8 000 henkeä. Lähtömuutto muualle Suomeen lisääntyi ja tulomuutto muualta Helsingin seudulle väheni. Sen sijaan nettomaahanmuutto (8 100 henkeä) pysyi lähes samalla tasolla kuin vuotta aikaisemmin. Ulkomaalaisten tulomuuton vähenemistä kompensoi kantaväestön vilkas paluumuutto, kun taas lähtömuutto Suomesta väheni. Luonnollinen väestönmuutos väheni hieman. Syntyvyys kääntyi nousuun, mutta myös kuolleisuus lisääntyi.

Kaukoliikenne kasvoi voimakkaasti varsinkin lentoliikenteessä 2010-luvun jälkipuolella. Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta kulki ennätysmäärä matkustajia vuonna 2019, lähes 22 miljoonaa. Matkustajamäärät laskivat vuoden 2020 poikkeusoloissa dramaattisesti: Helsinki-Vantaan lentoasemalla yli 75 % ja Helsingin satamassa lähes 60 % edelliseen vuoteen verrattuna.

Helsingin nettomuutto (maahanmuutto ja maassamuutto yhteensä) supistui viimeisen vuoden aikana murto-osaan vuoden takaisesta. Espoossa ja Vantaalla muuttovoitto puolittui. Sen sijaan KUUMA-seudun muuttovoitto kasvoi yli kolmanneksella, ja kasvu tuli pääasiassa pääkaupunkiseudulta.

Väestönkasvu kunnittain

Helsingin seudun kuntien väliset erot väestönmuutoksessa olivat entistäkin suuremmat viimeksi kuluneen vuoden aikana. Nopeimmin kasvoivat Kauniainen ja Sipoo, asukaslukuun suhteutettuna noin 3 %. Myös Järvenpää ja Nurmijärvi yltivät lähes 2 %:n kasvuun. Kaikissa näissä kunnissa kasvu perustui erityisesti maassamuuton muuttovoittoon. Useimmissa KUUMA-kunnissa väestönkasvu nopeutui nimenomaan kasvaneella muuttovoitolla pääkaupunkiseudulta. Sen sijaan pääkaupunkiseudulla supistunut väestönkasvu oli ensi sijassa nettomaahanmuuton varassa. Väestö kasvoi kuitenkin kaikissa Helsingin seudun kunnissa viimeksi kuluneen vuoden aikana. Hitainta väestömäärään suhteutettu kasvu oli Hyvinkäällä, Helsingissä ja Vihdissä, joissa asukasluku nousi vähemmän kuin 0,5 %.

Tietolähde: Tilastokeskus, väestötilastot sekä väestönmuutosten ennakkotiedot. Lopulliset tilastot poikkeavat jonkin verran ennakkotiedoista.