Suomi on osallistunut Eurovision laulukilpailuihin yhteensä 41 kertaa. Ensimmäinen voitto tuli Ateenassa 2006 Lordin kappaleella Hard Rock Hallelujah. Voiton seurauksena Helsingissä ja Hartwall Areenalla järjestettiin Eurovision laulukilpailut toukokuussa 2007. Itse laulukilpailut kestivät ennakkonäytöksineen neljä päivää 9.5. – 12.5. Lukuisten Helsingin keskustassa järjestettyjen oheistapahtumien ansiosta tapahtuma laajeni huomattavasti laulukilpailuja mittavammaksi suurtapahtumaksi, joka kesti kuusi päivää 7.5. – 12.5.
Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa Eurovision laulukilpailujen vaikutuksista ja tapahtuman järjestämisestä saaduista kokemuksista pätevää, käytännönläheistä ja käyttökelpoista perustietoa, jota voidaan hyödyntää seuraavien suurtapahtumien järjestämisessä ja yleisemminkin elinkeinostrategiassa esitettyjen tavoitteiden toteuttamisessa. Laulukilpailuiden vaikutuksia on arvioitu useista eri näkökulmista: tapahtumavieraiden, yhteistyöyritysten, matkailuyritysten, aluetalouden sekä tapahtumaa järjestäneiden organisaatioiden näkökulmasta. Tutkimus koostuu useista osista, joista kukin suuntautuu tiettyyn näkökulmaan. Tutkimus perustuu useisiin eri tietolähteisiin: haastatteluihin, kyselyihin, tilastoihin ja asiakirjoihin. Myös menetelmät vaihtelevat laajasti näkökulman mukaan: tapahtuman aluetaloudellisia vaikutuksia on selvitetty taloustieteen panos-tuotos-analyysin avulla, kun taas tapahtumajärjestämisen eri osapuolten kumppanuuden toimivuutta on arvioitu haastatteluvastausten laadullisen analyysin kautta.
Laulukilpailujen yleisö
- nuoria, hyvin koulutetuista aikuisia
- noin 50 % pääkaupunkiseudulta
- yli 40 % muualta Suomesta
- alle 10 % ulkomailta
- suomalaisista vastaajista suurin osa oli naisia ja ulkomaalaisista miehiä
- suuri osa ulkomaalaisista vieraista oli korkeasti koulutettuja ja hyvätuloisia
- he käyttivät vierailunsa aikana paljon rahaa, viidennes yli 300 euroa päivässä ravintolapalveluihin, ostoksiin ja muuhun kulutukseen pääsylippu- ja hotellikulujen lisäksi
Yhteistyöyritykset
- tärkein tavoite oli yritysten mielestä verkosto- ja yhteiskuntasuhteiden vahvistaminen
- toiseksi yrityksen kotimaisen näkyvyyden parantaminen
- kolmantena yrityksen imagon kehittäminen
- laulukilpailuiden onnistuminen kokonaisuudessaan sai yhteistyöyrityksiltä arvosanan 9 (kouluarvosana-asteikolla 4- 10)
Kuvio: Keskeisiä yhteistyötahoja
Tilastoaineistoihin perustuvien tulosten mukaan Eurovision laulukilpailut vaikuttivat pääkaupunkiseudun hotellien myyntiin positiivisesti toukokuussa 2007. Vaikutus perustui ennen kaikkea huonehintojen nousuun. Helsingin seudun majoitus- ja ravitsemistoiminnan liiketoimintakuvaajien perusteella tapahtuma sai aikaan positiivisen vaikutuksen alan liikevaihtoon ja palkkasummaan toukokuussa 2007.
Eurovision laulukilpailuiden markkina-arvoa Helsingille ja pääkaupunkiseudulle on vaikea mitata rahallisesti, mutta positiivinen näkyvyys ulkomailla ja kotimaassa oli huikeaa. Pystyttiin markkinoimaan mielikuvaa Helsingistä ”hauskana, toimivana, turvallisena ja tapahtumallisesti rikkaana” kaupunkina, jonne niin ulkomaalaiset kuin kotimaiset vieraat ovat tervetulleita. Lisäksi suomalaisen osaamisen maine maailmalla vahvistui.